Viimeinen aamu Kuubassa koitti turhankin nopeasti, ja vähän
yllättäenkin löysimme itsemme ja toisen suomalaisen matkaparin hotellin aulasta pitkät
housut jalassa ja huppari kainalossa hikoilemasta laukkujemme kanssa. Muut
suomalaiset turistit olivat ensimmäisen viikon aikana paenneet Havannan rytmiä
turistien suosimaan all inclusive-kohteeseen Varaderoon, mutta me sekä kaksi
naista olimme viettäneet koko lomamme Havannassa. Jaoimme tilataksin keskenämme
ja Apollomatkojen opas Pia tuli vielä hyvästelemään viimeiset matkalaiset.
Automatkan aikana selvisi, että toisin kuin allekirjoittaneet, matkaseuramme
oli todellakin viettänyt koko reissunsa Havannassa, tarkemmin sanottuna joko
rannalla tai Obispolla, Havannan vilkkaimmalla turistikadulla. Lomansa voi siis
viettää usealla eri tavalla.
Matkan aikana pysähdyimme nauttimaan viimeiset taukopaikan
Piña Coladat ja saavuimme lentokentälle hyvissä ajoin. Pääsimme melko ajoissa
suorittamaan lähtöselvityksen ja luovuttamaan arvokkaan lastimme ruumaan
(rommit jokaiseen mahdolliseen vaatekappaleeseen käärittynä). Lentokentällä meillä oli aikaa katsella
ympärillemme, jonka käytimme melko tehokkaasti vielä kerran syömiseen. Tommi
innostui ostamaan vielä 25 kappaletta sikareita, sillä matkaseuraamme kuuluva
rouva lupasi toimittaa tuotteet Suomeen omassa repussaan, hän kun ei ollut
sikareita ostanut lainkaan. Lentomme oli myötätuulesta johtuen hieman nopeampi
kuin Kuubaan saapuessamme, ja Helsingissä selvisimme laukkujemme kanssa hyvässä ajoin
autolle ja kotimatkalle.
Kuuba oli järjestäen positiivisten kokemusten paketti, josta
nautimme täysin rinnoin. Olimme yllättyneitä paikallisten iloisuudesta ja
ystävällisyydestä, muutamasta hieman negatiivisemmasta kokemuksesta huolimatta.
Turisteja kohdeltiin hyvin ja apua sai aina ja kaikkialta, vaikka yhteistä
kieltä ei olisikaan meinannut löytyä. Kuubalaisesta elämänasenteesta voi oppia
todella paljon, se huokuu leppoisuutta ja pienellä pärjäämistä. Toisaalta
olimme yllättyitä siitä, miten nuoret ja koulutetut ihmiset toivat avoimesti
esiin tyytymättömyyttään vallitsevaan yhteiskuntajärjestykseen. Sosialismin
kaatumista odotettiin ja toivottiin, Castroa ja hänen hallintoaan
halveksittiin, ja toiveita maasta muutosta esitettiin hanakasti. Kuitenkin
Kuubassa vallitsi edelleen eräänlainen henkilöpalvonnan kulttuuri, joka oli
näkyvämpää maaseudulla kuin kaupungissa.
Ruuasta olimme kuulleet jonkin verran latistavia
kommentteja, mutta me emme pettyneet. Paikallisen hieman ehkä turhankin
lievästi maustetun ruuan vastapainona Kuubasta löytyi monien makujen
mahdollisuuksia, eikä maassa ainakaan nälkä päässyt yllättämään. Rommin
luvatussa maassa suomalainen viihtyi odotettavasti hyvin, onnistumatta
kuitenkaan juomaan itseään humalaan kertaakaan matkan aikana. Valtion omistamat
ravintolat jäivät kakkossijalle paikallisten pitämien paladarien rinnalla: näissä
ruokaa tehtiin sydämellä ja taidolla, ja ruoka tarjoiltiin aina ystävällisen
asenteen saattelemana.
Vatsatautiin on hyvä jokaisen Kuubaan matkaavan varautua ainakin henkisesti, mutta ruuan suhteen on turha alkaa nirsoilemaan. Me söimme molemmat samoja ruokia tullen kipeiksi eri aikoina, eikä käsityksemme mukaan pahoinvointiin ja ripuliin tarvita juuri muuta kuin erilainen bakteerikanta mihin Suomessa olemme tottuneet. Mikäli haluaa varautua muutenkin kuin henkisesti, on matkaan hyvä ottaa mukaan apteekista todennäköisesti saatavilla olevia annospusseja suolaseosta, jonka voi sekoittaa pulloveteen ja nauttia kuivumista vastaan mikäli vatsa alkaa oireilemaan. Käsidesiä on hyvä kantaa mukanaan, samoin kuin vessapaperia, sillä käsienpesumahdollisuudet, kuten myös vessapaperin saatavuus on rajallisia.
Jokaiselle, joka matkustaa Kuubaan voimme myös lämpimästi
suositella kotimajoituksissa, casa particulareissa majoittumista.
Turistikohteissa kuten Trinidadissa ja Viñalesissa ei kannata edes vaivautua
varaamaan majapaikkaa, vaan rohkeasti lähteä koputtelemaan oville, joiden
yläpuolella komeilee kotimajoituksen sininen merkki. Tällaisella
majoittumisella pääsee luvan kanssa kurkistamaan paikalliseen kotiin,
nauttimaan paikallisen mamman loihtimista herkuista kohtuuhintaan, ja tukemaan
kuubalaista yrittäjähenkeä. Välittömyys ja lämpö välittyy reissaajalle
casa-majoituksessa, joka useimmiten osoittautuu ohjelmankin puolesta täyden
palvelun majataloksi.
Mitä päällimmäiseksi ehkä haluaisimme korostaa Kuubaan
matkaaville, on avoin mieli ja positiivinen asenne. Kuuban elintaso on täysin
toista kuin mihin olemme Euroopassa tottuneet, heidän arvomaailmansa ei perustu
uuden puhelimen, merkkifarkkujen tai nopean Internet-yhteyden ympärille, eikä Kuubassa
todellakaan noudateta lakia aivan turhan tarkasti. Tästäkin huolimatta turisti
voi olla turvallisin mielin. Vilunkipeli kuuluu paikalliseen selviytymiseen,
mutta pahaa maassa ei pyritä tekemään. Pienet vippaskonstit annettakoon anteeksi,
kunhan muistetaan säilyttää myös maalaisjärki eikä langeta aivan jokaiseen
viritettyyn ansaan. Totuttele jo valmiiksi myös siihen, että sama tuote voi
maksaa kuubalaiselle vain murto-osan siitä, mitä sinulta turistina pyydetään.
Kun kuitenkin tajuaa, että opiskelijan tuloilla on mahdollista matkustaa
lomalle toiselle puolen maailmaa, on todellakin varaa maksaa banaanista
kymmenkertainen hinta kuin paikallisella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti